In English

Seuranta ja raportointi

Kun jätehuoltosuunnitelma on saatu laadittua ja uudet ideat otettua käyttöön, alkaa jätehuollon seurantavaihe, jossa tarkkaillaan jätehuoltojärjestelmän toimivuutta. Seurannan tarkoituksena on vähintään pitää jätehuollon suunnitellulla tasolla, mutta myös pyrkiä jatkuvasti kehittämään sitä ja seuraamaan jätehuoltoon vaikuttavia muutoksia esimerkiksi lainsäädännön saralla.

Seuranta voidaan jakaa ympäristölaskennalliseen sekä käytännön seurantaan. Ympäristölaskennallinen seuranta käsittää esimerkiksi jätemäärien, jätehuollon kulujen, työhön käytettyjen työtuntien yms. seurannan. Seurattavia asioita kutsutaan mittareiksi ja niillä kaikilla on jokin laskennallinen yksikkö, kuten tonnia, euroa, tuntia.

Käytännön seuranta on esimerkiksi työntekijöiltä, jätehuoltoyhtiöltä tai muilta sidosryhmiltä saatavan palautteen seuraamista. Jäteastioiden silmämääräistä seurantaa tai muiden vastaavien jätehuoltoon liittyvien seikkojen seuraamista, joilla ei varsinaisesti ole mitään laskennallista yksikköä kuten tonneja, tunteja tai euroja.

Jätemäärien seuranta

Ennen seurannan aloittamista tulee määrittää seurannan aikajakso. Pienemmissä yrityksissä sopivana ajanjaksona voidaan pitää yhtä vuotta, mutta suuremmissa yrityksissä ympäristöjärjestelmien raportointiväli voi olla tiheämpikin, mikä saattaa lyhentää seurantajaksoja. Seurantaväli ei kuitenkaan saisi olla pitempi kuin yksi vuosi.

Yrityksessä seurattavia jätehuollon mittareita voi olla esimerkiksi:
Tämän lisäksi tulee ottaa huomioon yrityksessä muita seurattavia mittareita, joita varmasti seurataan yrityksen muussa kirjanpidossa:

Käytännössä seuranta tapahtuu kirjaamalla mittareiden arvoja taulukkoon. Tietoja saa esimerkiksi jätehuoltoyrityksen laskutuksesta, sähkö- ja vesilaskusta ja ongelmajätteen käsittelijältä. Jätehuoltosopimusta tehtäessä voidaan sopia että jätteiden käsittelijä tai kuljettaja toimittaa raportin kokonaisjätemääristä esimerkiksi kerran vuodessa.