In English

Suunnitelman laadinta

Yrityksessä tehdyn lähtötilanteen kartoituksen ja selvityksen pohjalta laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Jätehuoltosuunnitelmassa otetaan huomioon kartoituksessa esiin tulleita puutteita ja pyritään kehittämään jätehuoltoa mahdollisimman toimivaksi. Suunnitelmassa on huomioitava voimassa oleva lainsäädäntö ja paikalliset jätehuoltomääräykset. Suunnitelmassa mietitään myös keräysvälineiden valintaa ja mitoitusta, keräyspisteiden sijaintia ja toimivuutta, toimivaa jäteastioiden tyhjennyskäytäntöä, keräyspisteen käyttö- ja paloturvallisuutta ja opasteiden laadintaa ja hankintaa.

Jätehuoltosuunnitelman työvaiheita ovat seuraavat:
  1. Syntyvän jätteen ja keräysjärjestelmän kartoituksessa saatujen tietojen pohjalta selvitetään muutostarpeet jätteiden keräämisessä ja lajittelussa. Selvitetään myös uusien eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuus ja uudet mahdolliset kanavat niiden hyödyntämiseksi. Kartoituksen, selvityksen, viranomaismääräysten, yritysten tarpeiden ja kustannusten pohjalta luodaan tavoitteet jätehuoltosuunnitelmalle.
  2. Tavoitteiden pohjalta tehdään lista käytännön toimista, joita yrityksessä tehdään. Esimerkiksi:
    jätteiden keräys
    jäteastiat
    jätetilat
    jätteen kuljetus
    ohjeistus
    opasteet
    koulutus
  3. Jos muutoksia on paljon, määritellään niille tärkeysjärjestys ja aikataulu.
  4. Kaikille toimille nimetään vastuuhenkilö. Toteutettujen toimenpiteiden seurannasta voidaan tehdä erillinen suunnitelma tai sen voi liittää jätehuoltosuunnitelmaan.

Uusien käytäntöjen suunnittelu ja toteutus, niistä tiedottaminen henkilöstölle ja niiden sisällyttäminen työrutiineihin vaatii aikaa ja resursseja. Jos yrityksen työntekijät kokevat ympäristöasiat positiiviseksi asiaksi, henkilöstön sitoutuminen jätehuoltoon onnistuu hyvin. Jätehuollon kehittäminen ja käytännön toimeenpano vaativat koko henkilöstön perehdyttämistä ja kouluttamista. Yrityksen johto voi omalla esimerkillään ohjata henkilöstöä toimimaan ohjeiden mukaisesti.

Jätehuollon kehittäminen on jatkuva prosessi, ja sen toteuttamiseen kannattaa nimetä jätehuollosta vastaavat henkilöt. Tehtävien, vastuiden ja valtuuksien määrittely on olennainen osa jätehuoltosuunnitelmaa. Samassa kiinteistössä toimivat ja samaa jätehuoltojärjestelmää käyttävät tulee huomioida suunnittelun ja käytännön toimeenpanon yhteydessä osana kokonaisuutta. Myös muille kiinteistössä toimiville tulee antaa tiedoksi lajitteluohjeet, jotta kaikki saavat kattavasti tiedon käytössä olevasta jätehuoltojärjestelmästä.

Jätehuoltokansio

Yrityksen jätehuoltovastaavalle kootaan kansio, joka sisältää kaiken yrityksen jätehuoltoon liittyvän materiaalin sekä muut jätehuoltoon liittyvät asiat. Kansio toimii jätehuoltovastaavan työvälineenä, kun jätehuoltoa kehitetään jatkossa. Tietoja voidaan käyttää sisäisessä koulutuksessa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Kansiota voidaan hyödyntää myös viranomaisille tai muille sidosryhmille laadittavan ympäristöraportin ja ympäristöselonteon valmisteluun.

Kansioon voidaan liittää myös muita ympäristöasioihin liittyviä tietoja, kuten jätevesien tai ilmanpäästöjen mittauksia ja muita raportteja. Kansioon kannattaa koota myös yrityksen kaikkien jätehuoltoon liittyvien tahojen yhteystiedot. Kansion sisältö on päivitettävä säännöllisesti, jotta se on aina ajan tasalla.

Seuranta

Jätehuoltosuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että sen laatimisen jälkeen yritys pystyisi koko ajan kehittämään jätehuoltoaan. Järjestelmällinen jätehuollon seuranta helpottaa kehityskohteiden löytämistä. Seurannan onnistumiseksi on tavoitteille määritettävä mittarit ja sovittava, mistä ja miten tiedot kerätään. Mittareiden on oltava selkeitä, ja ne tulee kohdentaa jätehuoltoon merkittävästi vaikuttaviin kohteisiin. Mittausten ja seurannan on oltava säännöllistä, ja seurantaa tekemään valtuutetaan vastuuhenkilö. Seurantakohteita voivat olla jätemäärien, tyhjennys-, keräysväline- ja jätetilakustannusten seuranta, lajittelun onnistuminen tai vaikkapa hankinnat.

Raportointi

Loppuraportti on jatkoa alkukartoituksen jälkeen tehdylle yhteenvedolle. Siinä esitellään kaikki yrityksessä tehnyt toimet. Jätehuoltosuunnitelma, käytännön toteutus ja seuranta voidaan pitää erillisinä osioina niiden myöhemmän tarkastelun helpottamiseksi. Loppuraportissa voidaan käsitellä jätehuoltosuunnitelmaa, käytännön toimeenpanoa ja jätehuollon seurantaa.

Jätehuoltosuunnitelmassa pohditaan parannusehdotuksia, vaihtoehtoja ja valintoja, hyötykäyttötavoitteita, kustannustavoitteita ja käytännön toimenpiteitä. Käytännön toimeenpanossa arvioidaan uusien jätehuoltoratkaisujen kokeilu, uudet hankinnat, vastuuhenkilöt, koulutustilaisuudet ja -materiaalit, jätehuoltokansio ja laadittujen ohjeiden noudattaminen.

Yrityksessä on hyvä tehdä jätekatselmus säännöllisin väliajoin, esimerkiksi vuosittain. Katselmuksessa tarkistetaan jätehuollon taso ja toimivuus vuosittain ja voidaan kehittää ja löytää uusia kehittämiskohteita.