Tulostus osasta Jätehuoltosuunnitelma

Jätehuoltosuunnitelma

Jätehuollon käytännön toteutus on monivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään yritykselle jätehuollon lähtötilanteen kartoitus ja sen jälkeen jätehuoltosuunnitelman laatiminen yritykseen. Suunnitelmalle kannattaa varata resursseja ja aikaa, jotta siitä tulisi mahdollisimman hyvin yrityksen tarpeita vastaava. Lähtötilanteen kartoituksen ja itse suunnitelman tekemisen jälkeen on vuorossa käytännön toteutus.

Jätehuollon käytännön toteutuksessa on tärkeintä yrityksen johdon sitoutuminen ja sen jälkeen työntekijöiden sitoutuminen jätehuollon toteuttamiseen. Jätehuollon toteuttaminen ei ole mikään lyhyen ajan projekti vaan kuluu aikaa ennen kuin ihmiset oppivat jätteiden lajittelun ja tiedostavat jätteiden lajittelun merkityksen yrityksen toimintaa tukevana toimintona. Sen jälkeenkin jätehuoltoa on kehitettävä koko ajan ja seurattava lainsäädännön muutoksia sekä muita jätehuollon ajankohtaisia asioita esim. paikallisten jätehuoltomääräysten muutoksia. Sen vuoksi on tärkeää, että yrityksessä on vastuuhenkilö, joka huolehtii jätehuoltoon liittyvistä asioista.

Hyvin tehty lähtötilanteen kartoitus, työntekijöiden haastattelut ja koko yrityksen yhdessä laatima jätehuoltosuunnitelma on avain yrityksen toimivaan jätehuoltoon. Henkilöstön sitoutuminen jätehuollon hoitamiseen on parempi, mikäli henkilöstö on voinut jo suunnitteluvaiheessa osallistua suunnitelman laadintaan esim. erilaisten työryhmien toiminnan kautta.

Mikäli yrityksellä ei ole omaa henkilökuntaa käytettävissä jätehuollon suunnitteluun apua jätehuoltokartoituksen ja suunnitelman laatimiseksi voi tiedustella kunnallisilta jätehuoltoyhtiöiltä tai paikallisilta ympäristönhuoltoalan yrityksiltä.


Lähtötilanteen kartoitus

Lähtötilanteen kartoituksen tavoitteena on luoda yrityksen tarpeiden mukainen kokonaiskuva yrityksen jätehuollon nykytilasta. Kartoitus on hyvä aloittaa esimerkiksi keskustelemalla yrityksen jätehuoltoon liittyvistä tavoitteista ja käytännön ongelmista.

Lähtötilanteen kartoitus voidaan jakaa kolmeen osaan: syntyvien jätteiden ja keräystoimintojen kartoitus, ongelmajätekartoitus ja yhteenveto.

Jätehuoltokartoituksessa määritellään ja selvitetään

Jätteen määrän arviointi

Syntyvän jätteen määrä arvioidaan aina tiettyä ajanjaksoa kohden, joka voi olla viikko, kuukausi tai vuosi. Jätemäärät saadaan tarkimmin siten, että jäteastiat punnitaan tyhjennyksen yhteydessä. Jätelaskuista voidaan saada tieto jätteiden määrästä, tai tarvittaessa tiedon voi pyytää jäteraporttina kuljettavalta yritykseltä tai jätehuoltoyhtiöltä. Jätehuoltosopimusta tehtäessä kannattaa liittää siihen jäteraportin lähettäminen kerran vuodessa. Silloin saadaan aina ajan tasalla oleva raportti jätteistä.

Yleensä kuljetusyritys ei kuitenkaan pysty punnitsemaan jäteastioita. Ja jos halutaan tarkat jätteiden määrät, niin yrityksen on itse punnittava jäteastiat ennen tyhjennystä. Näin saadaan tarkat jätemäärät. Jäteastioiden punnitseminen on suuritöistä ja punnituksen tekemiseen tulisi määrittää vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on hoitaa punnitseminen.

Jokaisen jäteastian punnitseminen suuressa yrityksessä on kuitenkin lähes mahdoton tehtävä, jolloin on tyydyttävä laskemaan jätteiden määrä jäteastioiden tilavuuden mukaan. Lisää jätemäärän arvioinnista ja tilavuuspainoista löydät täältä.


Jätteiden keräyksen nykytila

Yrityksen sisäiset jätteiden siirrot muodostavat keräysjärjestelmän. Keräysjärjestelmän suunnitteluun kannattaa varata reilusti aikaa, jotta siitä saadaan toimiva ja juuri yrityksen toimintaa vastaava. Suunnittelutyöhön kannattaa ottaa mukaan kaikki tahot, jotka käytännössä tekevät jätehuoltotyötä, esim. siivoojat. Heillä on paras näkemys jätteiden synnystä ja siirroista, sijoittumisesta keräysvälineisiin ja keräysvälineiden paikoista ja niiden liikuttelemisesta.

Selvitetään kaikki eri jakeita kuljettavat tahot sekä se, kuinka usein jäteastiat tyhjennetään, mitä kuljetuskalustoa käytetään, mikä on jätteen hyötykäyttö ja keitä ovat jätteen hyötykäyttäjät. Yrityksen kannattaa harkita jätekuljetusyritysten kilpailuttamista, jotta saadaan optimaalinen ratkaisu. Kuljetuksen tulee olla taloudellinen, toimiva ja lain pykälät täyttävä.

Jäteastioita kartoitettaessa kannattaa yrityksessä tehdä kierros, jolla tarkastetaan astioiden mitoitus, kunto, sijoitus ja tyhjennyssopimukset. Mitoituksessa mietitään onko jäteastioita tarpeeksi eri jätejakeille tai onko niitä liikaa.

Lisäksi selvitetään seuraavat asiat:

Jätteenkeräyspisteet

Keräyspisteet tulisi sijoittaa mahdollisimman käytännöllisiin paikkoihin ottaen huomioon sekä sisältä siirrettävät jätteet että jätteenkuljetus. Yrityksen täytyy huomioida jätteiden kerääminen yrityksen sisäisenä toimintana. Jätehuollon toteutusta varten tulee osoittaa mahdollisimman toimiva jätehuoltotila joko jätehuone kiinteistön sisälle tai ulos sijoitettava jätetila. Jätetilassa jäteastiat ovat siististi ja käytännöllisesti yhdessä paikassa. Suunnittelussa on huomioitava oikea mitoitus, jotta tilaan mahtuvat kaikki tarvittavat jäteastiat.

Ongelmajätekartoitus

Tarkoituksena on selvittää yrityksessä syntyvän ongelmajätteen määrä, laatu ja syntypaikka. Lisäksi kartoitetaan ongelmajätteiden käsittely, varastointi, kuljetus ja kirjanpito. Kartoitetaan myös, onko yrityksessä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet sekä riittävät henkilökohtaiset ja yleiset suojavälineet.

Yhteenveto

Lähtötilanteen kartoituksen lopuksi tehdään kirjallinen raportti yrityksen jätehuollon nykytilasta kerätyn tiedon pohjalta. Yhteenvedon tarkoituksena on selvittää syitä jätehuollon muutoksiin tai lajittelukäytäntöihin. Yhteenvedossa kannattaa käsitellä mm. sitä, miksi kartoitus tehtiin, mitä selvitettiin ja mistä tiedot saatiin. Lisäksi yhteenvedossa kuvataan kartoitus ja sen eteneminen, kartoituksen tulos ja jätehuollon tavoitteet.


Suunnitelman laadinta

Yrityksessä tehdyn lähtötilanteen kartoituksen ja selvityksen pohjalta laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Jätehuoltosuunnitelmassa otetaan huomioon kartoituksessa esiin tulleita puutteita ja pyritään kehittämään jätehuoltoa mahdollisimman toimivaksi. Suunnitelmassa on huomioitava voimassa oleva lainsäädäntö ja paikalliset jätehuoltomääräykset. Suunnitelmassa mietitään myös keräysvälineiden valintaa ja mitoitusta, keräyspisteiden sijaintia ja toimivuutta, toimivaa jäteastioiden tyhjennyskäytäntöä, keräyspisteen käyttö- ja paloturvallisuutta ja opasteiden laadintaa ja hankintaa.

Jätehuoltosuunnitelman työvaiheita ovat seuraavat:
  1. Syntyvän jätteen ja keräysjärjestelmän kartoituksessa saatujen tietojen pohjalta selvitetään muutostarpeet jätteiden keräämisessä ja lajittelussa. Selvitetään myös uusien eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuus ja uudet mahdolliset kanavat niiden hyödyntämiseksi. Kartoituksen, selvityksen, viranomaismääräysten, yritysten tarpeiden ja kustannusten pohjalta luodaan tavoitteet jätehuoltosuunnitelmalle.
  2. Tavoitteiden pohjalta tehdään lista käytännön toimista, joita yrityksessä tehdään. Esimerkiksi:
    jätteiden keräys
    jäteastiat
    jätetilat
    jätteen kuljetus
    ohjeistus
    opasteet
    koulutus
  3. Jos muutoksia on paljon, määritellään niille tärkeysjärjestys ja aikataulu.
  4. Kaikille toimille nimetään vastuuhenkilö. Toteutettujen toimenpiteiden seurannasta voidaan tehdä erillinen suunnitelma tai sen voi liittää jätehuoltosuunnitelmaan.

Uusien käytäntöjen suunnittelu ja toteutus, niistä tiedottaminen henkilöstölle ja niiden sisällyttäminen työrutiineihin vaatii aikaa ja resursseja. Jos yrityksen työntekijät kokevat ympäristöasiat positiiviseksi asiaksi, henkilöstön sitoutuminen jätehuoltoon onnistuu hyvin. Jätehuollon kehittäminen ja käytännön toimeenpano vaativat koko henkilöstön perehdyttämistä ja kouluttamista. Yrityksen johto voi omalla esimerkillään ohjata henkilöstöä toimimaan ohjeiden mukaisesti.

Jätehuollon kehittäminen on jatkuva prosessi, ja sen toteuttamiseen kannattaa nimetä jätehuollosta vastaavat henkilöt. Tehtävien, vastuiden ja valtuuksien määrittely on olennainen osa jätehuoltosuunnitelmaa. Samassa kiinteistössä toimivat ja samaa jätehuoltojärjestelmää käyttävät tulee huomioida suunnittelun ja käytännön toimeenpanon yhteydessä osana kokonaisuutta. Myös muille kiinteistössä toimiville tulee antaa tiedoksi lajitteluohjeet, jotta kaikki saavat kattavasti tiedon käytössä olevasta jätehuoltojärjestelmästä.

Jätehuoltokansio

Yrityksen jätehuoltovastaavalle kootaan kansio, joka sisältää kaiken yrityksen jätehuoltoon liittyvän materiaalin sekä muut jätehuoltoon liittyvät asiat. Kansio toimii jätehuoltovastaavan työvälineenä, kun jätehuoltoa kehitetään jatkossa. Tietoja voidaan käyttää sisäisessä koulutuksessa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Kansiota voidaan hyödyntää myös viranomaisille tai muille sidosryhmille laadittavan ympäristöraportin ja ympäristöselonteon valmisteluun.

Kansioon voidaan liittää myös muita ympäristöasioihin liittyviä tietoja, kuten jätevesien tai ilmanpäästöjen mittauksia ja muita raportteja. Kansioon kannattaa koota myös yrityksen kaikkien jätehuoltoon liittyvien tahojen yhteystiedot. Kansion sisältö on päivitettävä säännöllisesti, jotta se on aina ajan tasalla.

Seuranta

Jätehuoltosuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että sen laatimisen jälkeen yritys pystyisi koko ajan kehittämään jätehuoltoaan. Järjestelmällinen jätehuollon seuranta helpottaa kehityskohteiden löytämistä. Seurannan onnistumiseksi on tavoitteille määritettävä mittarit ja sovittava, mistä ja miten tiedot kerätään. Mittareiden on oltava selkeitä, ja ne tulee kohdentaa jätehuoltoon merkittävästi vaikuttaviin kohteisiin. Mittausten ja seurannan on oltava säännöllistä, ja seurantaa tekemään valtuutetaan vastuuhenkilö. Seurantakohteita voivat olla jätemäärien, tyhjennys-, keräysväline- ja jätetilakustannusten seuranta, lajittelun onnistuminen tai vaikkapa hankinnat.

Raportointi

Loppuraportti on jatkoa alkukartoituksen jälkeen tehdylle yhteenvedolle. Siinä esitellään kaikki yrityksessä tehnyt toimet. Jätehuoltosuunnitelma, käytännön toteutus ja seuranta voidaan pitää erillisinä osioina niiden myöhemmän tarkastelun helpottamiseksi. Loppuraportissa voidaan käsitellä jätehuoltosuunnitelmaa, käytännön toimeenpanoa ja jätehuollon seurantaa.

Jätehuoltosuunnitelmassa pohditaan parannusehdotuksia, vaihtoehtoja ja valintoja, hyötykäyttötavoitteita, kustannustavoitteita ja käytännön toimenpiteitä. Käytännön toimeenpanossa arvioidaan uusien jätehuoltoratkaisujen kokeilu, uudet hankinnat, vastuuhenkilöt, koulutustilaisuudet ja -materiaalit, jätehuoltokansio ja laadittujen ohjeiden noudattaminen.

Yrityksessä on hyvä tehdä jätekatselmus säännöllisin väliajoin, esimerkiksi vuosittain. Katselmuksessa tarkistetaan jätehuollon taso ja toimivuus vuosittain ja voidaan kehittää ja löytää uusia kehittämiskohteita.


Ohjeistus ja opasteet

Monipuolisella ja selkeällä ohjeistuksella ja opasteiden laadinnalla pyritään siihen, että yrityksen koko henkilökunnan on mahdollisimman helppo toimia jätehuoltojärjestelyjen edellyttämällä tavalla. Ohjeiden laadintavaiheeseen kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan koko henkilökunta tai yksi edustaja jokaisesta työntekijäryhmästä. Näin saadaan laadittua hyvät ja tarpeen mukaiset ohjeet, joissa on otettu huomioon koko henkilökunnan toiveet. Ohjeistus tulee hyväksyttää yrityksen johdolla, minkä jälkeen ne voidaan ottaa käyttöön yrityksessä. Kiinteistölle kannattaa laatia yleiset kiinteistökohtaiset ohjeet sekä tarvittaessa keräys- ja työpisteisiin omat tarkemmat ohjeet.

Lajitteluohjeet

Lajitteluohjeissa selvitetään:

Lisäksi on mahdollista laatia jätevirtakaavioita siitä, mitä jätteille tapahtuu sen jälkeen kun ne tyhjennetään roskakorista.

Lajitteluohjeet tulee sijoittaa siten, että ne ovat kaikkien nähtävillä esim. ilmoitustaululla tai sähköisessä muodossa saatavilla. Näin myös eri työntekijöiden toimiessa työpisteessä pystytään varmistamaan jätteiden oikeanlainen käsittely. Lisäksi lajitteluohjeet voi laittaa henkilökunnan saataville jätehuoltokansioon.

Ohjeiden ulkonäköön ja luettavuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Ohjeiden tulisi olla helppolukuisia ja kiinnostavia, ja niihin kannattaa laittaa esimerkkejä yrityksestä, esimerkiksi yrityksen omien jäteastioiden ja jätejakeiden kuvia. Värilliset ja likaantumiselta suojatut ohjeet ovat tehokkaita, käytännöllisiä ja kestäviä.

Opasteet

Opasteet on laadittava yksiselitteisesti ymmärrettäviksi ja ne on sijoitettava näkyvälle paikalle siten, että ne helpottavat jätteiden lajittelua ja käsittelyä.

Keräyspisteissä, keräysvälineissä ja jätetilassa on kaikissa hyvä olla selkeät opasteet siitä, mihin astiaan jätteet kuuluvat.

Opasteiden on oltava selkeitä, informatiivisia ja mielellään värillisillä kuvilla varustettuja. Silloin jätteiden tuojan huomio kiinnittyy opasteisiin ja ne ohjaavat tuojaa oikeaan lajitteluun. Opasteita on myös ylläpidettävä ja päivitettävä sen mukaan, miten yrityksen lajittelu kehittyy. Yrityksen jätehuoltovastaava voi huolehtia myös opasteiden päivityksestä.

Opasteiden laadinnassa voi tiedustella apua esimerkiksi jätehuoltoyhtiöistä tai niitä voi laatia yhteistyössä graafisten suunnittelijoiden kanssa.

Hyvin suunnitellut opasteet antavat siistin kuvan jätehuollosta ja motivoivat omalta osaltaan myös huolellisuuteen jätteiden lajittelussa.


Koulutus

Miksi koulutetaan?

Jätehuolto on yrityksien varsinaisen toiminnan tukitoiminto. Jätehuolto saadaan toimivaksi vain ja ainoastaan opastamalla, kouluttamalla ja tiedottamalla yrityksen henkilökuntaa aktiivisesti jätehuoltoon liittyvistä asioista. Lisäksi hyvä jätehuoltosuunnitelma ja opasteet helpottavat lajittelun onnistumista.

Erityisen tärkeää koulutus on jätehuoltojärjestelmää uusittaessa, mutta jo käytössä olevan järjestelmän toimivuuden tehokkuuttakin voidaan parantaa koulutuksen avulla.

Kuka kouluttaa?

Koulutus on mahdollista järjestää yrityksen sisäisenä, mikäli yrityksessä on henkilö, jolla on siihen riittävä tietotaito. Toinen vaihtoehto koulutuksen järjestämiseen on käyttää apuna jätehuoltoyhtiöiden jäteneuvojien palveluja tai konsultointiyritysten asiantuntijapalveluita.
Myös kunnalla on jätelain mukaan velvollisuus huolehtia tarpeellisista neuvonta-, tiedotus- ja valistustehtävistä. Näiden tahojen lisäksi apua saa eri kansalaisjärjestöjen toimistoista. Esimerkiksi 4H-yhdistys ja Marttaliitto järjestävät jäteneuvontaa eri puolilla maata.

Mitä koulutetaan?

Koulutuksessa kannattaa käydä läpi yrityksen yleiseen jätehuoltoon liittyvät asiat. Lisäksi työntekijöitä on opastettava työpiste- tai osastokohtaisesti oikeiden toimintatapojen noudattamiseen. Tärkeää on myös huomioida käytännön toteutus ja varmistaa se, että ohjeiden noudattaminen käytännössä on mahdollista.

Yrityksessä tapahtuva jätteiden keräys on vain yksi osa hyvin toimivassa jätehuoltoketjussa. Tämän vuoksi koulutuksessa on painotettava syntypaikkalajittelun merkitystä. Huonosti tehty syntypaikkalajittelu vaikeuttaa tai jopa estää kokonaan ketjun seuraavien toimintojen suorittamisen. Koulutukseen voidaan liittää tutustuminen jätteenkäsittelyalueeseen tai -laitokseen, jotta henkilöstö ymmärtäisi lajittelun merkityksen ja oman toimintansa seuraukset.

Milloin koulutetaan?

Koulutusta on järjestettävä aika ajoin uudelleen, jotta koulutuksista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Jo kertaalleen opitut asiat saattavat unohtua vanhojen rutiinien tieltä, eikä voida ajatella, että yksi kerta uusien käytäntöjen omaksumisessa on riittävä. Jätehuollon käytäntöihinkin saattaa tulla muutoksia esimerkiksi lainsäädännön kiristyessä.

Ketä koulutetaan?

Taloon tulevilla uusilla työntekijöillä ei välttämättä ole käytössään riittävästi tietoja, jotta he pystyisivät toimimaan osana tehokasta jätehuoltoketjua. Tämä on huomioitava uusia työntekijöitä tai kausityöntekijöitä perehdytettäessä. Uusille työntekijöille kannattaa järjestää tutustumiskierros toimitiloissa siten, että kaikki jäteastiat ja lajiteltavat jätejakeet tulevat tutuiksi.

Koulutuksessa on myös muistettava ottaa työntekijöiden mielipiteet huomioon ja annettava heille mahdollisuus kehittää oman työpisteensä jätehuoltoa. Yleensä ylhäältä tulevat käskyt saavat enemmän negatiivista vastakaikua kuin yhdessä kehitetyt parannushankkeet. Motivointi on usein paras keino saada uudistukset läpi työntekijöiden keskuudessa.

Tarkempia ohjeita saat oman paikkakuntasi rakennusvalvontaviranomaiselta.


Esimerkit

Autokorjaamon jätehuoltosuunnitelma

Autokorjaamossa työskentelee 3 mekaanikkoa.

Autokorjaamon jätemäärät vuodessa ovat seuraavat:

Jätteiden kerääminen autokorjaamolla

Sekajäte: Sekajäte kerätään harmaaseen 600 litran jäteastiaan.
Pahvi: Pahvit kerätään pahvinkeräysrullakkoon, jonka pahvinkeräysyritys tyhjentää joka toinen viikko.
Energijae: Energiajae kerätään oranssinvärisiin 600 litran jäteastioihin. Jäteastiat tyhjentää sovittu yritys kerran viikossa.
Metalli: Metallit kerätään etukuormaussäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa. Tyhjennyksen hoitaa sovittu yritys.
Renkaat: Renkaat kerätään varastoon ja noudetaan pois tarvittaessa. Noudon hoitaa Lassila & Tikanoja, joka vastaa Suomen Rengaskierrätys Oy:n renkaiden keräyksestä.
Puulavat: Rikkinäiset puulavat laitetaan energiajakeen joukkoon. Ehjät puulavat kerätään varastoon ja yritys, joka toimittaa ne uudelleenkäyttöön, noutaa lavat.
Jäteöljyt: Jäteöljyt kerätään muoviseen metallikehikolliseen säiliöön. Säiliö sijaitsee ongelmajätevarastossa. Säiliö tyhjennetään tarvittaessa. Tyhjennyksen hoitaa ongelmajätteitä keräävä yritys.
Öljynsuodattimet ja kiinteä öljyjäte: Jäte kerätään punaiseen 240 litran jäteastiaan, joka tyhjennetään tarvittaessa. Tyhjennyksen hoitaa ongelmajätteitä keräävä yritys.
Akut: Akut kerätään akkulaatikkoon, joka sijaitsee ongelmajätevarastossa. Tyhjennyksen hoitaa ongelmajätteitä keräävä yritys tarvittaessa.
Jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet: Nesteet kerätään muoviseen säiliöön, joka sijaitsee ongelmajätevarastossa. Ongelmajätteitä keräävä yritys noutaa ne pois tarvittaessa.
Öljynerotuskaivojäte: Öljynerotuskaivo tyhjennetään kerran vuodessa imuautolla. Tyhjennyksen hoitaa ongelmajätteitä keräävä yritys.
Loisteputket: Loisteputket kerätään ongelmajätevarastoon. Ongelmajätteitä keräävä yritys ottaa ne mukaansa tarvittaessa.
Muut ongelmajätteet: Pienille ongelmajätemäärille on ongelmajätevarastossa lokerollinen muovinen ongelmajätelaatikko.

Jätetila

Autokorjaamon jätetilaan tulee jäteastiat sekajätteelle ja energiajakeelle sekä pahvinkeräysrullakko. Metalleja varten on jätetilan vieressä kontti. Renkaat ja puulavat kerätään varastoon ja ongelmajätteet lukolliseen ongelmajätevarastoon.

Korjaamoon tehdään kirjalliset jätteiden lajitteluohjeet ja kaikkien työntekijöiden saataville tehdään jätehuoltokansio, josta selviää kaikki jätehuoltoon liittyvät asiat. Kansiota säilytetään toimiston hyllyllä. Yksi mekaanikoista nimetään ongelmajätevaraston vastaavaksi. Hän hoitaa ongelmajätteisiin liittyvät tehtävät. Hän myös pitää kirjaa ongelmajätteistä.

Autokorjaamo ostaa ongelmajäteyritykseltä jätehuoltoon ja ongelmajätteisiin liittyvää koulutusta. Uuden työntekijän perehdytyksessä on kerrottava huolellisesti myös jätteiden lajitteluun liittyvät asiat.

Jatkossa jätehuollossa seurataan lajittelun onnistumista, jätteiden määrää ja kustannuksia. Mietitään myös, miten voidaan ehkäistä kokonaan jätteen syntyä. Myös hankinnoissa kiinnitetään huomiota ympäristöasioihin.

Autokorjaamon jätteiden lajitteluohje

Energiajae

Energiajakeeseen saa laittaa
Energiajakeeseen ei saa laittaa

Pahvi

Pahvinkeräykseen saa laittaa

Teippejä ja niittejä ei tarvitse poistaa.

Pahvinkeräykseen ei saa laittaa

Metalli

Metallin keräykseen saa laittaa
Metallin keräykseen ei saa laittaa

Ongelmajätteet

Ongelmajätteitä ovat

Jätetila

Jätetila

Harmaa = sekajäte
Oranssi = energiajae
Ruskea = pahvi



Kerrostalokiinteistön jätehuoltosuunnitelma

Kiinteistössä lajitellaan sekajäte, biojäte, kotikeräyspaperi, keräyskartonki ja ongelmajäte.

Kiinteistössä jätteitä syntyy vuodessa seuraavasti:

Sekajäte

Sekajäte kerätään asunnoissa esimerkiksi muovipusseihin, jotka suljetaan. Ne viedään jätekatoksessa oleviin harmaisiin 600 litran sekajäteastioihin. Astiat tyhjennetään kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Tyhjennyksen hoitaa sovittu yritys.

Biojäte

Biojäte kerätään syntypaikalla asunnoissa paperipussiin, sanomalehdestä tehtyyn pakkaukseen ja biohajoavaan pussiin. Ne viedään jätekatoksessa oleviin ruskeisiin 240 litran jäteastioihin. Biojäteastiat tyhjennetään kerran viikossa, ja tyhjennyksen hoitaa sovittu yritys.

Kotikeräyspaperi

Kotikeräyspaperi kerätään asunnoissa keräysastioihin, jotka tyhjennetään jätekatoksessa oleviin vihreisiin 600 litran jäteastioihin. Paperiastiat tyhjennetään joka toinen viikko. Tyhjennyksen hoitaa sovittu yritys.

Keräyskartonki

Keräyskartonki kerätään asunnoissa keräysastioihin, jotka tyhjennetään jätekatoksessa oleviin sinisiin 600 litran jäteastioihin. Sovittu yritys tyhjentää jäteastiat kerran viikossa.

Ongelmajäte

Ongelmajätteet kerätään asunnoissa ja tuodaan jätekatoksessa olevaan punaiseen ongelmajätelaatikkoon. Ongelmajätteet tulisi pakata mieluiten pieneen pahvilaatikkoon tai pussiin. Paristoille on jätekatoksen seinällä oma punainen keräyslaatikko. Ongelmajätelaatikko tyhjennetään tarvittaessa. Huoltomies soittaa yrityksen noutamaan ongelmajätteitä.

Jätetila

Sekajäte: 5 kpl harmaita jäteastioita
Biojäte: 3 kpl ruskeita jäteastioita
Paperi: 3 kpl vihreitä jäteastioita
Keräyskartonki: 2 kpl sinisiä jäteastioita
Ongelmajäte: punainen muovinen keräyslaatikko

Jätehuollon seuranta

Jätehuollon seurantaan kuuluvat seuraavat osa-alueet:

Jätehuollon vastuuhenkilönä on kiinteistön huoltomies, joka hoitaa jätteisiin liittyvät tehtävät. Myös asukkaista olisi hyvä valita yksi tai useampi henkilö, joka valvoisi myös jätetilaa ja ilmoittaisi huoltomiehelle, jos jokin asia ei toimi.

Kiinteistön asukkaille tehdään kirjallinen lajitteluohje, ja kiinteistön huoltomiehellä ja jätehuoltovastaavilla on jätehuoltokansio, jossa on tarvittavat tiedot jätehuollosta.

KIINTEISTÖN LAJITTELUOHJE

Lajittelemalla jätteet oikeisiin astioihin säästetään rahaa ja luontoa. Kaikki jätteet menevät omaan jatkokäsittelypaikkaansa, kun jätteet on lajiteltu oikein.

BIOJÄTE

Biojätteeseen saa laittaa
Biojätteeseen ei saa laittaa

Älä laita märkää jätettä biojätteeseen, vaan valuta nesteet viemäriin. Biojätteestä saadaan multaa kompostoimalla.

KOTIKERÄYSPAPERI

Paperinkeräykseen saa laittaa
Paperinkeräykseen ei saa laittaa

Laita keräykseen vain puhdasta paperia. Niittejä tai paperiliittimiä ei tarvitse poistaa. Älä niputa lehtiä narulla tai pakkausteipillä. Kotikeräyspaperista valmistetaan uutta sanomalehtipaperia.

KERÄYSKARTONKI

Keräyskartonkiin saa laittaa
Kartonkikeräykseen ei saa laittaa

Taita pakkaukset litteiksi ja laita ne sisäkkäin. Silloin ne vievät mahdollisimman vähän tilaa jäteastiassa. Älä laita keräykseen likaisia pakkauksia. Kerätystä kartongista valmistetaan hylsykartonkia.

ONGELMAJÄTE

Ongelmajätteitä ovat esimerkiksi

Kerää ongelmajätteen aina eri pakkauksiin ja merkitse, mitä jätettä pakkaus sisältää.

Jätetila

Jätetila

harmaa = sekajäte
vihreä = kotikeräyspaperi
sininen = keräyskartonki
ruskea = biojäte
punainen = ongelmajäte