In English

Jätteen poltto

Jätteen energiahyötykäyttöä on kahta tyyppiä: jätettä voidaan polttaa lajiteltuna energiajakeena muun polttoaineen ohella (rinnakkaispoltto) tai sekajätteenä, jolloin laitos polttaa yksinomaan yhdyskuntien tai teollisuuden tuottamaa jätettä (massapoltto).

Jätteenpolttoa käytetään varsin laajalti Euroopassa korvaamaan kierrätyskelvottoman jätteen loppusijoittamista kaatopaikoille. Polttolaitoksissa poltetaan yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, jonka kierrättäminen materiaalina on teknisesti tai taloudellisesti mahdotonta. Polttomenetelminä käytetään yleisesti arina- ja kaasutuspolttoa, joissa molemmissa jätteen tilavuus pienenee noin viidesosaan alkuperäisestä ja samalla syntyy energiaa, joka hyödynnetään pääasiassa lämpönä.

Suomessa toimii tällä hetkellä yksi syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä polttava laitos. Turun Orikedolla sijaitsevan arinapolttolaitoksen kapasiteetti on noin 50 000 tonnia vuodessa, josta laitos tuottaa energiaa noin 100 GWh. Suomeen on lisäksi suunnitteilla useita jätteenpolttolaitoksia, joista ensimmäisinä näyttäisi valmistuvan Riihimäelle Ekokem Oy:n alueelle ja Kotkaan rakennettavat laitokset. Muita laitoksia kaavaillaan mm. Lahteen, Ouluun, Turkuun ja pääkaupunkiseudulle. Kaikkien laitosten on kaavailtu käyttävän yhdyskuntien, kaupan tai teollisuuden jätettä polttoaineena. Laitosten suunnitellut kapasiteetit vaihtelevat 80 tuhannesta aina 250 tuhanteen tonniin. Ensimmäisten laitosten odotetaan valmistuvan aikaisintaan vuonna 2007.

Laitosten käyttöönottoa ja suunnittelua hidastavat tiukat ympäristölupavaatimukset sekä ympäristöluvista aiheutuneet valitukset, joita selvitetään Vaasan hallinto-oikeudessa. Lisäksi huolenaiheena on jätevirtojen riittävyys, jotta polttolaitosten toiminta saadaan kannattavaksi. Polttolaitoksen suunnitteluun kuuluukin olennaisena osana alueellisten jätehuoltoyhtiöiden sitoutuminen hankkeeseen, jotta polttoaineen jatkuva saatavuus turvattaisiin.