>

In English

Hyötyjätteet

Suomen jätelaki velvoittaa edistämään jätteiden hyödyntämistä ensisijaisesti raaka-aineena ja toissijaisesti energiana, mikäli se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Normien taustalla on huoli kaatopaikkatilan rajallisuudesta, jätteiden ympäristövaikutuksista sekä raaka-aineiden riittävyydestä.

Jätteitä, jotka voidaan hyödyntää käytön jälkeen, kutsutaan hyötyjätteiksi. Suurin osa hyötyjätteistä voidaan käyttää uudelleen materiaalina. Lajittelemalla hyötyjätteet säästetään luonnonvaroja, koska jätteistä saadaan raaka-ainetta uusien tuotteiden valmistamiseen. Samalla vähenee sekä neitseellisten raaka-aineiden käyttö että kaatopaikalle menevän jätteen määrä. Hyötyjätteitä ovat mm. keräyspaperi ja -pahvi, lasi, metalli, muovi, puu, biojäte ja energiajae. Myös monet tuotteiden valmistuksen ohella syntyvät materiaalit voidaan käyttää hyödyksi, näitä kutsutaan tuotannon sivutuotteiksi.

Hyötyjätteiden erilleen kerääminen yrityksissä ei ole vain ympäristönsuojelullisesti vaan myös taloudellisesti kannattavaa. Jätteiden erilliskeräilyn aloittaminen, astioiden ja tilojen järjestäminen sekä työntekijöiden kouluttaminen tuo alussa yritykselle lisäkustannuksia. Mitä enemmän yritys lajittelee jätteitään, sitä vähemmän syntyy sekajätettä ja hyötyjätteet saadaan talteen ja uudelleenkäyttöön. Jätteiden käsittelijät ottavat hyötyjätteet vastaan sekajätettä halvemmalla ja sekajätteen hintaa nostaa myös jätevero. Sekajätteen jätevero on tällä hetkellä 30 € tonnilta ja sen voidaan olettaa nousevan lisää tulevaisuudessa.

Hyötyjätteiden lajittelu on siis kannattavaa sekajätteen hinnan noustessa; hyötyjätteistä ei peritä jäteveroa.
 
Eri alueiden jätehuoltoyhtiöillä on erilaiset käytännöt hyötyjätteiden keräilyssä ja hyödyntämisessä. Oman alueen käytännöt kannattaa tarkistaa omasta jätehuoltoyhtiöstä, josta saa myös tarkemmat ohjeet jätteiden lajitteluun.