Tulostus osasta Jätehuoltopolitiikan periaatteet

Jätehuoltopolitiikan periaatteet

Jätehuoltopolitiikka niin EU:ssa, Suomessa kuin kunnissakin rakentuu seuraavien kuuden pääperiaatteen ympärille:

Ehkäisyn periaate

Yritetään ehkäistä jätteen syntyä. Lisäksi jo syntyneiden jätteiden hyötykäyttöä pyritään lisäämään merkittävästi, jolloin kaatopaikoille joutuvien jätteiden määrä vähenee. Myös kaatopaikoille sijoitettavan biojätteen määrää tullaan rajoittamaan, jotta se osaltaan vähentäisi ilmaan pääsevien kasvihuonekaasujen määrää.

Saastuttaja maksaa

Jätteen tuottaja on vastuussa kaikista jätteistä syntyvistä kustannuksista.

Tuottajan vastuu

Tuottajan vastuulla tarkoitetaan tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille tekemiensä tuotteiden ja niistä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista.

Jätehuollon kustannusvastuu ulottuu joissakin tapauksissa tuottajan sijasta tuotteen valmistajaan tai maahantuojaan.

Varovaisuusperiaate

Jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia vaaroja on osattava ennakoida.

Läheisyysperiaate

Jätteet on jatkokäsiteltävä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.

Omavaraisuusperiaate

Jätteiden käsittelyverkosto on luotava siten, että jokaisessa yhteisössä ollaan omavaraisia jätteen käsittelyssä.


EU:n jätehuoltopolitiikka

Vuonna 1996 EU:ssa yhteisesti tarkastetun jätestrategian mukaan on määritelty jätepolitiikan yleiset päämäärät.

Jätepolitiikan yleiset päämäärät tärkeysjärjestyksessä ovat:

Jätestrategian mukaisiin päämääriin pyritään oikeudellisin, taloudellisin, tiedollisin ja erilaisin vapaaehtoisin keinoin. Uutena keinona strategiassa on tuottajan jätehuoltovastuu esim. romuajoneuvodirektiivissä ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivissä.


Valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma

Jätelakiin ja EY:n direktiiveihin perustuva ensimmäinen valtakunnallinen jätesuunnitelma hyväksyttiin 2.7.1998 ja on voimassa vuoteen 2005. Ehdotus valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2016 hyväksyttiin 12.12.2006 ja siinä esitetään hahmotelma jätealan tavoitetilaksi vuonna 2016 (Ympäristöministeriön raportteja 3 | 2007 13).

Ehdotus sisältää mm. seuraavia pääkohtia:

Materiaalitehokkuus
Kierrätys:

Vaarallisten aineiden hallinta

Jätteen energiahyötykäyttö

Ilmastovaikutukset

Jätteiden käsittelyn ympäristö- ja terveyshaitat

Jätehuollon organisointi

Jäteosaaminen

Jätteiden kansainväliset siirrot


Kunnalliset jätehuoltostrategiat

Kuntaliitto suosittelee että jokaisessa kunnassa laaditaan oma jätepoliittinen ohjelma, jossa selkeytetään kunnan vastuut, tavoitteet ja työnjako jätehuoltoasioissa. Tämä on koettu tarpeelliseksi mm. siksi, että kunnalla on jätelain mukainen vastuu kunnan jätehuollon järjestämisestä.

Kunnallista jätehuoltostrategiaa laadittaessa läpikäytäviä asioita ovat

Tavoitteet
kunnan, kuntalaisen, toimintojen, talouden, ympäristön, yhtiön, yhteistyökumppaneiden ja
yritysten kannalta tavoiteltava palvelutaso.

Tehtävien järjestäminen (vastuut, yhteistyö, työnjako, resurssit)
viranomaistehtävät, palvelutehtävät, ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät, yhteistyössä muiden kanssa hoidettavat tehtävät, yhteistyökumppanit, yhteistyön organisointi (sopimukset, yhtiöt, kuntayhtymät, yhteislautakunnat).

Toimintojen ja oheistehtävien järjestäminen (käytännön järjestelyt)
jätteiden käsittely ja hyödyntäminen, jätteiden keräily ja kuljetukset, tiedotus, neuvonta, jätemaksujen laskuttaminen ja perintä, asiakasrekistereiden luominen ja ylläpito, talouden seuranta.

Jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen järjestäminen
alueellinen jätesuunnitelma, muiden yhteisöjen tai yksityisten yrittäjien osuus? käsittely-, hyödyntämis- ja loppusijoituspaikat? käsittelytavat? varajärjestelyt?

Kuljetusten järjestäminen
järjestetyn jätteenkuljetuksen alue, kuljetusjärjestelmästä päättäminen, järjestetyn jätteenkuljetuksen jätteet/yritysten jätteet, palvelutaso, vapautuksista päättäminen /vaihtoehtoiset tavat luoda joustoa, siirtokuormausasemat. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus.

Taksapolitiikka
kunnan taksa / yhtiön maksut / kuljetusmaksut? taksojen rakenne (eri maksut ja niillä katettavat kustannukset), katteisuus, maksujen ohjaavuus ja kannustavuus, varautuminen vanhojen kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitoon, tuottotavoite.

Omistajapolitiikka
vrt. "jätehuollon suuntaviivat", kohta 3.5.

Jätehuoltomääräykset
keskeinen sisältö, valmistelu ja hyväksyminen.

Jätteiden synnyn ehkäisy
konkreettiset toimet ja esimerkkinä toimiminen.

Jätteiden hyödyntäminen energiana
suhtautuminen energiana hyödyntämiseen? mahdollisuuksien kartoitus.

(Lähde: Kuntaliitto)


Kehitysnäkymät ja ympäristövaikutukset

Teollistuminen ja kasvava kulutus ovat nostamassa jätealan yhdeksi ekologisesti kestävän yhteiskunnan avaintoimialoista. Jätteiden synnyn ehkäisemisellä sekä niiden tehokkaalla hyödyntämisellä ja turvallisella käsittelyllä edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan keskeisten ympäristöuhkien kuten ilmastonmuutoksen voimistumista. Jätealalle asetettuja tavoitteita ei voidakaan saavuttaa, ellei jätekysymyksiä tarkastella osana luonnonvarojen käyttöä sekä tuotteiden elinkaarta ja tuotesuunnittelua.

Jätesuunnitelman tavoitteet ja keinot vähentävät toteutuessaan alkuperäisten luonnonvarojen käyttöä sekä jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Ohjauskeinoilla pyritään jätemäärien kasvun hidastamiseen, jätteiden hyödyntämisen lisäämiseen ja jätehuollon aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vähentämiseen.

Jätteiden synnyn ehkäisyllä vähennetään tehokkaasti raaka-aineiden ja energian kulutusta sekä päästöjä tuotteiden koko elinkaaren aikana. Jätteiden kierrätyksen lisääminen vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta, energiankulutusta ja ympäristölle haitallisten päästöjen määrää.